Sinne hujahti joulu, niinkuin aina. Joulunpyhät olivat juuri sitä, mitä joulun kuuluukin mielestäni olla; kihelmöivää jännitystä, pysähtymistä, hyvää ruokaa ja herkuttelua, yhdessä oloa, sukulaisia, tunnelmointia ja aikuisten rauhallisia iltahetkiä.
Erityisen tyytyväinen olen tämän joulun kukkajuttuihin. Kukkakaupassa oli aatonaattona vielä runsaasti kauniita vaihtoehtoja. Kranssitarpeetkin löytyivät, pienempi lehtistä eukalyptusta ja miehen metsästä tuomia katajan oksia. Aattoaamuna sidoinkin niistä vielä pari kranssia. Toivat tuoreina ihanaa tuoksua jouluun.
Heti pyhien jälkeen kuusi sai lähteä. Tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin, sillä kuusi varisi jo sen verran, että välipäivien reissussa käynti olisi saanut sen vain entistä pahempaan jamaan. Ensi vuonna täytyy muistaa hankkia kuusi aikaisemmin, että ehtii nauttia siitä pidempään. Muutenhan meillä ei muutamia koristeita lukuunottamatta ollut kuin kukkia ja ne saavat hetken vielä olla ilonamme. Vuodenvaihteen jälkeen sitä kaipaakin jo sitten karsitumpaa ilmettä kotiin.
Loistavaa uuden vuoden juhlaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita vain...ilahdun aina suuresti kommentistasi! :)