23. syyskuuta 2017

KIRPPISLÖYDÖT 2 // VANHAT LASIT








Muistan, kun varhaisteininä kuljin isäni mukana lauantaisin kipputoreilla. Tai ei kai se joka lauantaista ollut, mutta jossain vaiheessa aika usein kuitenkin. Toisinaan pitkästytti, kun Isä jäi suusta kiinni kaikenlaisten työkalu-ukkojen kanssa, mutta tein minä itsekin siinä sivussa kauppaa Hevoshulluista ja milloin mistäkin. Aina olin valmis lähtemään mukaan. Sainpa muuten ekat Leviksetkin kirpparilta! Muistan, kuinka jouduin hiukan taivuttelemaan isääni ostamaan ne minulle. Hintaa en enää muista, mutta ai että olinkin sitten niistä ylpeä (salaa tietenkin), kuluneen mustat ja lahkeensuista risaisiksi leikatut, ja aidot! Ajatella, miten pienestä niitä hyviä muistoja voikin syntyä.

Miksi tämä nyt tuli mieleeni, johtuu siitä, että tälläkin kertaa sain houkuteltua isäni mukaan kirppisreissulle. Ei ollut työkalu-ukkoja myymässä, mutta löytyi vanhoja laseja (suuri keittiötölkki on takavuosien kirppislöytö sekin). Yhdessä myyjän kanssa mietimme, että lasit taitavat olla alkujaan juusto- tai sinappipurkkeja 60-/70-luvulta. Ajattelin nämä alkujaan mökkilaseiksi, mutta otin kuitenkin ensin meille käyttöön. Laseja oli kaikkiaan viisi, maksoivat yhteensä 1 euron. Harmikseni yksi laseista särkyi jo kotimatkalla kuljetuksessa ja pariin muuhun on tulla lohkeamat. Eivät nämä yksilöt olleetkaan niin kestäviä kuin kuvittelin vanhojen lasien olevan. Mökkilaseina olisivat turhan heikkoa tekoa käsitiskaukseen, mutta meillä saavat toimia juomalaiseina siihen asti, kunnes tulevat tiensä päähän. Huomaan, että näistä on tullut lasten lempilasit. En ihmettele, onhan näissä nyt oma viehätyksensä, muotoilu ja hentoinen kuvio ovat mielestäni todella onnistuneet.

Tänään kävin vanhimman ja nuorimman tytön kanssa pikaisen kirppiskierroksen. Instaseuraajat näkivätkin jo, mitä tällä kertaa lyötyi. Mietinpä vain, muistaako omat lapseni aikuisena näistä käynneistä mitään. Ei löytynyt tytölle farkkuja, enkä ostanut kaikenkirjavaa koristepapukaijaakaan. Olisikohan sittenkin pitänyt? Onneksi toisinaan olen voinut toiveet toteuttaa ja varmasti on löytöjä vielä edessä, mikäli haluavat mukana kulkea. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita vain...ilahdun aina suuresti kommentistasi! :)