Baby coming soon...

Minikoon haaremipökät oli mahtava pikaompelus. Summittaiset mitat otin kaupan pöksyistä ja haaraosan vain muokkasin haaremimalliseksi eli hiukan pituutta ja leveyttä lisää. Jännä nähdä, onko sopivat ollenkaan. Villasukkia vauvakoossa neuloin parit, mutta sitten alkoi jo kyllästyttää. Mitähän sitä keksisi seuraavaksi?

Please hurry up! Täällä ollaan niin valmiita.

Kun illat pimenevät

Tarvittiin lamppu. Oltaisiinhan sitä kyllä tarvittu jo viime talvena, mutta sopivaa valaisinta (tai ylimääräistä rahatukkoa) ei ollut löytynyt. Tämä yksilö tarttui silmään ihan vahingossa ja vielä sellaisessa kaupassa, mistä en varsinaisesti osaisi edes lamppua lähteä etsimään. Kerrottakoon ihan rehellisesti, että Halpa-Halli näitä meidän design-lamppujamme myy. Ihan on passeli lamppu ja kukkarokaan ei paljoa keventynyt. Sen oikean Bumling-valaisimen tai muun aika on toivottavasti sitten myöhemmin. Pääasia, että nyt näkee illallakin lukea lehteä. Valoteho saisi tosin olla hiukan parempi. Varmasti toisenlaisella polttimolla sitä saisikin lisättyä, mutta sen valitseminen on aina yhtä vaikeaa. En sitten yhtään tykkää uusista energiansäästölampuista tai ideasta kyllä, mutta sopivan tehokasta ja yhtäaikaa lämmintä valoa antavaa lamppua en ole vielä löytänyt. Tällä mennään ja ohan se hienoa, että vuoden asumisen jälkeen se on ihan oikea valaisin tuossa katossa.

Sehän on vessa

Talostamme löytyy vielä pari huonetta, joista ei ole kuvia tänne herunut. Yksi niistä on tämä hyvinkin tärkeä pieni huone. Vihdoin koen sen olevan niin valmis ja siivouksen jäljiltä esittelykunnossa, että tohdin sen teillekin vilauttaa. Ihme, että olen näinkin kauan tätä viivytellyt, sillä itse pidän melkein eniten (kehtaako tätä edes tunnustaa?) juurikin tästä tilasta kodissamme. Toki olen tyytyväinen muutenkin moneen talossamme onnistuneeseen valintaamme, mutta erityisesti täällä toteutui pari sellaista juttua, jotka olivat niitä rakennusajan pakko saada-pinttymiä. Eipä tämä sen kummemmin esittelyjä kaipaa. Rakennusaikana valintoja pohdittiin täällä ja täällä. Altaan oikealla puolella on vielä korkea kaappi, joka ei tällä kertaa mahtunut kuviin. Haasteellinen kuvattava tällainen pikkukoppi.

Sattuiko muuten joku hoksaamaan, mikä aiemmin blogissa lamppuhaaveissa vilahtanut yksilö tuolta katosta roikkuukaan? Tämä lamppu on Framan E27, joka jäi pahasti kaivelemaan mieltä keittiön pikkulamppuja mietittäessä. Tulin hankkineeksi lampun tuliaiseksi (itselleni) viime vuotiselta Kööpenhaminan reissulta. Se sopiikin mielestäni mainiosti kaveriksi peilin molemmilla puolilla oleville seinälampuille. Himottaisi kyllä hommata tuohon vielä se isompi poltin, joka siihen virallisesti kuuluisi. Toisinaan mietin, että miksi näinkin mieluisan lampun täytyy roikkua juuri vessan katossa, mistä sitä harvoin tai ainakin vain hetkittäin voin ihastella, mutta siellä se nyt on. Voihan sen toki joskus sieltä vielä siirtää johonkin näkyvämpään paikkaan.

Valaisinaihe on muutoinkin ollut viime aikoina meillä pinnalla. Sen jälleen huomaa, valaisimien puutteen nimittäin, kun illat alkavat syksyä kohden hämärtyä entisestään. Jotain helpotusta tähän ongelmaan on meillä muuallekin vihdoin saatu. Siispä tiedätte, mitä odottaa seuraavaksi. Itsekin ihan innoissaan täällä. :)


Muut wc:n tuotteet:

wc-istuin: Villeroy&Boch Omnia Architectura + seinäkotelo Grohe Solido
seinälaatta: Laattapiste TH White Glossy
lattialaatta: Pukkila Shape Black
"listalaatta": Pukkila Arkitekt Color-Black mosaiikki
kalusteet: Ilona-keittiöt
allas: Otsoson Meri 1200 C
hana: Oras Cubista (2805)
posliiniset nupit: Lundagård
seinävalaisin: Domus Classicasta
pyyhenaulakko: Clas Ohlsonilta

Vanhasta uusi makuupussi

Olin kuullut, että tällaisen äitiyspakkauksen vauvan makuupussin päällystäminen kävisi näppärästi käden käänteessä ompelemalla vain uuden kankaan suoraan pussin päälle. VIRHE! Tai kyllähän sen voi, mutta sanonpa vaan, että minun taidoillani, markettiompelukoneellani ja hermoillani ei olisi kannattanut. Oli nimittäin työn ja tuskan takana ommella kangas kiinni vetoketjun ja topatun reunan väliin, vaikka kuinka käytin vetoketjupaininjalkaa helpottamassa työtä. Saattaapi jossakin kuvassa näkyäkin, kuinka monesti sitä on tikattu ensin harhaan, purettu ja taas tikattu. :D

Pussin yläosassa käänsin kankaan kokonaan reunan yli sisäpuolelle. Tähän en löytänyt mistään netistä selaamalla ohjeistusta, joten ajattelin siksi laittaa tarkemmat kuvat kyseisestä kohdasta tännekin, jos joku muu miettii samaa asiaa. Vetoketjun alkupäät pistelin suosiolla käsin. Suosittelen ehdottomasti mieluummin "monimutkaisempaa" tapaa päällystää pussi irrottamalla vetoketjut. Hyvä ohje löytyy mm. Tosimummolta. Tuota aion itsekin vielä kokeilla toisen makuupussin kohdalla, vai onko jollakin käsitystä siitä, miten tämän olisi voinut tehdä muutoin helpommin? Somahan tuosta kaikesta vääntämisestä huolimatta kuitenkin tuli tai ehkä juuri sen takia. Vaiva se on, mikä palkitsee. Olkoon se vaikka uusi mottoni. ;) Kelpaa käyttöön jahka tarvitaan.

Puuttuva kortti

Kummipojan syntymäpäivä meni jo ja kaikista yrityksistä huolimatta, jälleen kerran, unohdin ostaa kortin kauppareissulla. Aivan muissa tarkoituksissa rupesin tässä piirustelemaan tussilla ja kynästä syntyi tämä nolostunut herraslintu. Aivan passeli kyseiselle pojalle ja varsinkin näin myöhästyneenä toimitettuna. Lopulta tilanteen pelastamiseen ei siis tarvittu paljoakaan; musta tussi, valkoinen kartonki, värillinen korttipohja ja hiukan mielikuvistusta.