28. joulukuuta 2012

Joulu kuvina








Joulu on...ilo...kirkkaus...läheiset...koriste...joutoaika...herkku...punanuttu...riemu...jne...

20. joulukuuta 2012

Joulutohinat








Päivät kuluvat erilaisissa jouluisissa touhuissa. Aiotut jouluherkut ja lootat on paistettu jo viime viikolla ja uskoisin, että pukin säkkikin alkaa olla jo aika pullollaan. Toki jotain tekemistä on odotettavissa vielä joulunviettopaikassamme, mutta ne hommathan kuuluvat jouluun. Ukkokulta se tosin on raksalla keskittynyt kaikkeen muuhun kuin jouluun, mutta sielläkin taitaa hommat hoitua sopivasti ilman viimetipan ressiä.

Joulukuusta emme tänä vuonna hanki ollenkaan, koska vietämme joulunpyhät muualla. Hiukan kyllä harmittaa, ettei tullut haettua kuusta vaikka jo viikko sitten, sillä jotenkin se kuusi tuo sen lopullisen joulutunnelman kotiin. Sitä tunnelmaa saimme tänään aavistuksen koristelemalla ulkona olevan pikkuisen somistuksen.

Tällä viikolla on siis saanut keskittyä ihan muihin joulujuttuihin ilman sen kummempaa kiirettä. Vielä täyttyvät ainakin illan hiljaiset hetket joululaulujen lisäksi vaimeasta rapistelusta (ja kyllä...myös pikkuisen suklaapapereiden rapinasta). Toivottavasti myös ehtisi vielä nähdä muutamaa ystävää ennen joulua. Itselleni jouluun rauhoittumisen lisäksi on mieltä lämmittävää erityisesti näin epäsosiaalisena rakennusaikana tavata ja turinoida tärkeiden ihmisten kanssa. Ja kylläpä ne joulun vapaat muutenkin ovat tähän väliin oikein tervetulleita. Niitä odotellessa...








14. joulukuuta 2012

Lattiasta piippuun




Vihdoinkin kerkesin kameran kera pyörähtää raksalla napsimassa päivityksiä. Talomme on tällä hetkellä kuin mikäkin pujottelurata. Keppiä ja putkea sojottaa sieltä täältä ja onpa sinne kasvanut yksi tolppakin. Lattia on kertaalleen hiottu, mutta kunnon imurointi paljasti pettymyksen. Hionta ei ollutkaan riittävä. Se on haettava paremmat välineet lainaan ja tehtävä homma toisen kerran. Kyllä siitä sitten hyvä tuleekin, kun ihan kahteen kertaan tehdään.

Keskimmäinen kuva on teknisestä tilasta/varasto(i)sta. Siinä olisikin seuraava urakka edessä: saada tekninen tila siihen pisteeseen, että heti joulun pyhien jälkeen pystyy maalämpöpumpun sinne asentamaan. Käy nimittäin kohtuullisen kalliiksi sähkölämmittimillä mökin lämmittäminen. Tila jaetaan puoliksi väliseinällä, katko näkyykin jo lattiassa. Myöskin paraatipuolen ja teknisen tilan välinen seinä laitetaan tässä vaiheessa umpeen.

Piippu asennettiin maanantaina. Asennus onnistui ilmeisesti hyvin, sillä piippu pojottaa juuri siinä, mihin sen pitikin asettua. Fiksu rakentaja teki myös samantien piipun pellitykset katolle, ettei tarvitse syräntalvella siellä enää sitten lumen keskellä täristä. Tytöt tarkistivat, että mahtuisiko se julgubbe tulemaan piipusta tupaan. Ei kyllä mahdu, mutta tontut kuulemma mahtuvat, kun nehän on niin pieniä, ettei niitä edes koskaan nää.

7. joulukuuta 2012

Höyrysaunako?




Tämän lähempää ei keskiviikkona tehtyä lattiavalua päässyt kuvaamaan, sillä niinkuin kuvista näkyy, on olosuhteet sisätiloissa aikalailla trooppiset tällä hetkellä. Moneen kertaan on saanut käydä avaamassa luukut selälleen, että lämpö ja kosteus vähän haihtuisivat. Äkkinäinen jo luulisi, että talossa palaa. Parhaillaan siellä nakerretaan kattoon reikää, että joskus vielä tarkoituksella aiheutetut savut nousisivat oikeasta paikasta pihalle. Maanantaina tulevat nostamaan piipun paikoilleen. Piipuksi valitsimme erittäin kätevän valmispiipun;  onpiipun, joka nostaa pämäytetään katon kautta paikoilleen. Jossain asiassa pääsemme mekin suht helpolla.

Mitäs muuten sanotte noista punavalkoisista villapaketeista...eikös olekin jouluiset? Hyvä, että on joulurekvisiittaa raksallakin. Tämä rakentajapari aikoo viettää viikonlopun poikkeuksellisesti poissa raksalta ja aivan kaksistaan. Jospa viikonloppumme olisi täynnä joulutunnelmaa ja pukkikin saisi samalla säkkiinsä salaisuutta monta.

5. joulukuuta 2012

Joulukuun viides



 


Tänään oli se päivä, kun joulukalenterin sukasta ponnahti esiin pipari, jossa luki näin: " Joulu tuoksuu pipareilta...tänään saat paistaa ja maistaa!" Mukavasti siinä touhussa useampi tunti vierähtikin.

Joulukalenterin tossut olen tehnyt pari vuotta sitten vanhasta lakanasta. Tänä vuonna sukat roikkuvat narussa villakankaalla päällystetyn, raksalta pöllityn styroksipohjan päällä. Jännää, kun ei itsekään vielä tiedä, mitä kaikkea sitä keksii yllätyksiksi tytöille tuohon kalenteriin. Aivottomina päivinä sieltä toki tulee niitä perinteisiä suklaita, mutta joskus siis jotain tällaista tekemistäkin. Hampaat tosin kiittävät tästäkin päivästä.

Tänään oli myös se päivä, kun rakenteilla oleva kotimme sai tukevamman lattian. Jospa huomenna pääsisi jo kurkkaamaan ja tallustelemaankin jättämättä kovin syviä kengänjälkiä betoniin.

4. joulukuuta 2012

Rieskaset



Jäikö muussia ruualta tähteeksi? Nämä rieskaset syntyvät käden käänteessä jämämuussista ja ovat taatusti lastenkin herkkua. Meillä nämä ovat melkeinpä jo vakioleipäset iltapalalla, jos ruualla on ollut muussia. Sitä jää nimittäin lähes aina se muutama desi ylimääräistä.

Ohje on siitä kiva, että aineet vain sotketaan keskenään, eikä siihen siis mene aikaa kuin parin lusikan pyöräytyksen verran. Itse sovellan aika vapaasti alla olevaa ohjetta. Käytän yleensä maitoa ja lorautan sitä sopivasti muussin sekaan niin, että siitä tulee notkeaa, muttei kuitenkaan velliä. Kaurahiutaleet voi halutessaan jättää pois ja korvata vehnä-, ohra- tai gluteenittomilla jauhoilla. Jauhoja laitetaan tällöin yhteensä n. 2,5 dl. Tilalle sopivat varmasti myös muutkin hiutaleet. Ohje on aika pieni, sillä idea on, että rieskat syödään samantien eli heti, kun kitusiin kärsii laittaa. Silloin ne ovat parhaita!


3. joulukuuta 2012

Putkien värikirjo

Takan paikka löydetty! Kuvassa punaisella styroksiin maalattu olohuoneen ja makuuhuoneen erottava seinä.
Kodinhoitohuoneen ikkuna ja ovi sekä kylpyhuone ja sauna. Kuva otettu keittiöstä.



Viimeisen reilun viikon aikana tapahtunutta:

Saimme yhden illan kahdenkeskistä aikaa armaani kanssa ja missäs muualla sitä vietimme kuin raksalla. Samalla sitä voi parisuhdettakin rakentaa siellä muiden rakennustöiden ohessa. En siis lainkaan väheksy tuota aikaa. Saimme silloin laitettua lähes kokonaan toisen kerroksen styroksia lattioihin.

Lämminvesiputket ovat päässeet omiin uomiinsa ja sähäkät sähkäritkin kävivät toissa lauantaina noin tunnissa vetäisemässä hirmumäärän johtoa sisätiloihin. Kuvissa nämä johdot ovat valkoisten suojaputkien sisällä.

Seuraavaksi asennettiin lattiaverkot ja sitten alkoikin riemukkaan värisen lattialämmitysputken kieputtelu. Varsin värikästä on siis tällä hetkellä tämä rakentaminen ollut. Lattialämmityksen koeponnistus onkin jo tänään. Toivoa sopii, että kaikki liitokset pitävät, sillä keskiviikkona on lattian valu. Jes! Aikamoisen ponnistuksen ovat nämä kaikki vaiheet vaatineet, mutta onneksemme on meillä ollut jälleen muutama reipas käsipari apunamme.

Kävin itse lauantaina kolmisen tuntia syytämässä rakennusjätettä  lavalle. Ja sitä muuten oli ja on, sillä koko menneen rakennusajan jätteet odottavat siirtoa kaatopaikalle. Pienen kivan lisän työhön toi napakka pakkastuuli ja vienoinen lumisade. Pakko tässä on itseäki välillä kehua, vaikkakin suurimman kehun aina ansaitsee oma päärakentajamme. Mutta arvatkaapa, että söinkö kaiken bodauksen jälkeen illalla joulutortun ja ison kakkupalasen...eikä yhtään tullut herkkumorkkista! :)

29. marraskuuta 2012

Jääpiparit


 
 

Tällaisia pipareita on meillä taiottu kirpakan pakkassään innoittamana. Oikeiden pipareiden ainekset on vasta rustattu kauppalistaan. Saattaa olla, että pipareiden paisto tulee jokin päivä lasten joulukalenterista. Ajattelin nimittäin, että namien sijaan voi jokin päivä kalenterista putkahtaa jokin joulutouhu. Tiedä sitten, pettyykö kalenterin avaajat.

Jouluisia puuhailuja täältä tällä erää...raksalta kuulumisia joskus myöhemmin, kunhan saan jälleen kuvamatskua. Siellä on lähinnä silvottu styroksia, väännetty rautaa ja pyöritelty putkia. Lattian valu on tilattu ensi viikolle. Ahkerasti saa vielä työstää, että ehtii kaikki tarvittava valmiiksi sitä ennen.

24. marraskuuta 2012

Korttitehtailua


Jouluisen hykerryttävän olon voi saada aikaan myös askartelemalla joulukortteja. Taustalle joululaulut soimaan, kuppiin esimerkiksi kardemummalla maustettua kahvia ja sitten vain luovuus lentoon.

Kaikki alkaa itselläni jälleen joululehtiä selaamalla. Lehdistä poimin ideoita ja niistä yhdistelemällä kehitän omannäköiseni kortit. Tänä vuonna en tyytynyt vain yhteen malliin, vaan toteutimme lasten kanssa toisenkin helpommin pikkukätösillä toteutettavan mallin. Lisäksi tyttöjen omatkin ideat pääsivät vielä toteutukseen. Odottakaahan vain mummit ja kummit! :)

Erityisen innoissani olen leimasimista, jotka löytyivät Suomalaisesta kirjakaupasta. Tykkään muutenkin askarrella silloin tällöin kortteja itse, joten nämä tulivat enemmän kuin tarpeeseen. Loppui se käsialasta huolehtiminen!

Jos askartelu ei iske, löytyy kaupoista nykyään paljon valmiita vähän erilaisiakin joulukortteja. Itse tykästyin esimerkiksi näihin PaaPii designin somiin kortteihin.


23. marraskuuta 2012

Pilkahdus joulua






Viime päivät on tihuuttanut vettä. Tähän aikaan vuodesta hämärän määrä jaksaa aina hämmästyttää. Mitä hämärämmäksi päivät muuttuvat, sitä enemmän minä lisään tunnelmaa tuovia valoja ja poltan kynttilöitä. Ripaus jouluakin on jo saanut sijaa kodissamme. Paperitähtiä olen vielä pidättäytynyt laittamasta ikkunoihin, mutta tuskin maltan viikonlopun yli enää odottaa. Onhan viikon päästä ensimmäinen adventti, jolloin mielestäni koti saa olla jo jouluasussaan, joulukuusta lukuunottamatta. Itselleni tässä vain koitan antaa lupaa hurahtaa joulutunnelman vietäväksi. Kai tekin jo sallinette sen?

Tänään hain villaista lämmikettä sekä päälle, että peffan alle. Löysinpäs ihan oikean villapaidan kaiken akryylin seasta (marinaa aiheesta aikaisemmin täällä), vaikkakin odotan vielä jonkun kriittisen silmän arviota, onko paidan väri minun ollenkaan. Lisäksi sain vihdoinkin hankittua uuden kankaan (villaista sekin) pianojakkaraamme, joten tuunausta tiedossa.

Pilkettä perjantaihin!

22. marraskuuta 2012

Arvontavinkki!


Jos sinäkin tykästyit aiemmin ihastelemiini Taulun ja tapetin graafisiin kuvituksiin, niin nyt on mahdollista käydä osallistumassa arvontaan yhtä lailla ihastuttavassa Moderni mummola-blogissa. Arvonta-aikaa on 28.11.12 iltaan asti.

Meneekö putkeen?

Viime päivinä on aloitettu valmistavat työt lattiavalua ajatellen. Kaikki lähtee tästä viivojen sekamelskasta. Kuva on loppujen lopuksi erittäin pätevä, kunhan ensin oppii, minkä paksuinen viivoitus on mikäkin putki. Itse olin eilen mukana auttamassa vesiputkien laitossa ja hiukan pääsin jo jyvälle viivoista. Toivoa sopii, että myös varsinaiset putkien paikat mitattiin oikein, jotta vesipiste sitten tulee siihen, mihin kuuluukin ja putket jäävät somasti piiloon.
























Lauantaina pari viemärirottaa laittoi viemäriputket ja lattiakaivot asemiinsa. Sen jälkeen pientä palapeliä styroksien kanssa ja eilen yksi veteli latua edeltä ja parit näppäräsormet keräsivät styroksipatukat urista. Sitten vain putkea uomiinsa. Kuulostaa helpolta. Vähän saa kuitenkin jännittää, että meneekö kaikki kirjaimellisesti putkeen. Uutta hommaa tämäkin näille rakentajille. Ehkä on syytä tarkistuttaa työn jälki, ennen kuin heittää betonia päälle. Lopuksi vielä rakentajan puumerkit. :)

15. marraskuuta 2012

Nuppijahti

Jo ennen tätä projektia olen hypistellyt sieviä nuppeja aina, kun niitä on sattunut tulemaan kohdalle. Selvää oli, että johonkin tulen niitä vielä joskus käyttämään. Yksi tietty nuppi osui silmiini jo ajat sitten ja kun teimme wc:n ja kylppärin kalustesuunnitelmia, löysi nuppi ajatuksissani paikan. Kaikkien tilojen kalustesuunnitelmat olemme tehneet jo hyvissä ajoin keväällä/kesän alussa. Jotkin materiaalivalinnat ovat tosin edelleen pohdinnan alla. Mutta aloitetaanpa nyt tästä pienimmästä.



Ovimalli on vielä harkinnassa, koska kalvo-ovea, jonka olimme jo valinneet, ei saakaan täyskorkeana pitkään kaappiin. Siksi kuvassa ovi on jaettu kahteen osaan. Näin emme kuitenkaan mielellämme halua. Toisen vaihtoehdon metsästys on siis vielä käynnissä. Sävy tulee olemaan kutakuinkin kuvassa näkyvän Kensapuun Aaria-ovimalliston maalaistammen kaltainen. Wc-istuimeksi haluamme seinä wc:n yksinkertaisesti siitä syystä, että siivoaminen olisi helpompaa. Mallista ei ole kuin pieni haju vasta, mutta se ei olekaan vielä ollut kovin ajankohtainen hankinta. Nuppihan tässä olikin nyt pääasiassa. :) Kävi nimittäin niin, että kun olin päätynyt tähän nuppiin, ei sitä enää löytynytkään mistään verkkokaupoista. Kerkesin jo selailla monia muita vaihtoehtoja ja unohtaakin koko metsästyksen joksikin aikaa, kunnes tänään törmäsin nuppiin ihan sattumalta muita juttuja selaillessani. Tällä kertaa en kyllä missaa tilaisuuttani, vaan laitan nupit heti tilaukseen, kunhan saan vain tarkemmat mitat toimittajalta. Kyseistä nuppia myy Lundagård ja Quriosa Interior. Nuppeja laatikoihin tulee kuhunkin aina kaksi, eikä yksi niinkuin kuvassa. Altaasta asiaa joskus toiste, kun varmistuu mikä siihen tulee, sekin nimittäin meni uusiksi. Eli varmaa on vain nuppi!

Tässä teille vielä pieni nuppipläjäys, sillä en malttanut olla poimimatta mukaan muitakin sykähdyttäviä nupikoita.

Nupit: Lundagård, Sisustussatiini ja Seitashop

1.  Lundagård, 2. Sisustussatiini 3. Country Annie (ei saatavilla tällä hetkellä), 4. Blå Elefant

Madam Stoltz pun. pöllö: Blossom tukkumyynti, valk. pöllö: Onnellisten heimo, V.pun: Villa Harmonie, norsut:  La Maison Primavera shop, metallipöllö: Lundagård
Ehkä näistä kaunottarista vielä joku toinenkin päätyy meille koristamaan vaikka jonkun vaatekaapin ovia, ehkäpä...

14. marraskuuta 2012

Kauluri


Kerrankin olen saanut tehtyä jotain itselleni. Tämä kauluri on toteutettu mukaillen Kotivinkin 101 ideaa (nro. 4/2012) lehdessä ollutta ohjetta. Siksi mukaillen, että minulla oli eri lanka, jonka seurauksena kaulurista tuli paljon leveämpi, sillä enhän minä nyt heti alkuun hoksannut silmukoita vähentää. Tein siis samalla silmukkamäärällä kuin ohjeessa ja kun olin saanut työn valmiiksi totesin, että ihan liian leveä. No, koska en olisi sitä kuitenkaan pitänyt sellaisenaan, niin päätin purkaa puolet pois, joka on hyvin epätyypillistä minua, sillä en yleensä jaksa tehdä samaa työtä kovin kauaa. Kaventelin kauluria pikkuhiljaa molemmilta sivuilta kapeammaksi , joka ei ollut ihan helppo juttu tuon kuvioinnin takia. Kuvio on muuten myöskin erilainen kuin lehdessä olleessa kuvassa. En tiedä miksi, ehkä langan vuoksi tai ehkä olen ymmärtänyt jotain ohjeesta väärin. Samapa tuo, olen joka tapauksessa tyytyväinen lopputuotokseen, joka nyt tarvittaessa lämmittää alaosan leveytensä ansiosta myöskin hartioita.

Nyt tekisi mieli tehdä kauluriin passeli pipokin, ehkä hiukan samaa kuviota mukaan, muttei kokonaan. Katsotaan, mitä siitä tulee. Tästä onneksi tuli se, mikä pitikin.

Pistetäänpä puikot kilisemään!

Avain saatu!

Viime viikolla saapui ovikuorma. Suurin osa ovista on jo paikoillaan ja viimeiset ikkunatkin siinä samalla pääsevät arvoisilleen paikoille. Ikkunat täydentävät  nyt ylväinä ovien yläpuolia, sen sijaan että nojailisivat seiniin villojen seassa huokaillen.



Pääoven virkaa toimittaa meillä rakennusajan tämä jo pitkään toisaalla palvellut ovi. Oviraasu on jo niin täynnä kolhuja ja naarmuja, että tokkopa säikähtää nytkään, jos sitä ohikulkiessa tökkäistään milloin milläkin laudalla. Jokunen teistä varmasti tunnistaa ovesta myös sen tumman läiskän, minkä on itse joskus saanut aikaa ehkä vähän turhankin lujasti ovea potkaisemalla tai kolon, joka syntyi epäonnistuneen kiven heiton päätyessä väärään osoitteeseen. Ovella on tarinansa...eikä se vielä pääty.

Tässä epätoivoinen yritys ottaa kuvaa ovesta pimeässä. Mutta, ai että tuntuu makoisalle, kun näkee, miten suloisesti oven ja seinän väri passaa toisiinsa.(*taputtaa itseään olkapäälle*) Kuvasta todelliset sävyt eivät tosin kovin hyvin tule esille. Kyseessä on kodinhoitohuoneen ovi, joka kiiltää vielä kolhuttomana. Parempi suojata tämä ovi kunnolla, ettei vain saada siihen aikaiseksi ilkeitä naarmuja ennen kuin niitä on lup...tulee väistämättä. Varaston oviksi valikoitui yksinkertaiset sileät valkoiset ovet.  Kahvat ovista vielä puuttuvat, mutta on mulla jo avain. Oma Avain, jolla kuljetaan, kunhan sinne asti päästään, Omasta Ovesta Omaan kotiin.



10. marraskuuta 2012

Räystään alle

Parin viime viikon aikana on paneelisavotta saatu vähä vähältä valmiiksi. Räystään aluslautoja vielä puuttuu ja siihen liittyen tulikin jälleen tarvetta mietintämyssylle. Tuumailun kohteena on katoksien aluslaudoitus ja kuinka sen toteuttamme.


Vaihtoehto yksi on tehdä räystään aluslaudoitus samoin kuin muutkin räystäät eli räystään alle vinoon ja sitten itse katoksen aluslaudoitus olisi tietenkin tasainen. Tai sitten vaihtoehtoisesti tehdä laudoitus yhtenäisenä suorana koko matkalta räystään reunalta asti. Ymmärsikö kukaan? Ei se mitään, en minäkään ymmärtänyt ennen kuin piirrettiin ja niitä piirroksia on minun täällä turha esitellä, sillä ei niistä mitään selkoa siltikään saisi, kun niihin on selitettäessä piirrelty sinne tänne muita viivoja.



Pari kuvaa Kannustalon sivulta. Näissä näyttäisi molemmissa olevan pieni pykällys räystään alla, jolloin laudoitus on ilmeisesti toteutettu vaihtoehto ykkösen mukaisesti. Täytyypäs vielä tarkistaa mahtuuko meille vastaavaa pykällystä ja kuinka korkeana vai tuleeko siinä sitten ikkunan ja ovien pielet vastaan.

Hoks! Olen lisännyt joitakin julkisivukuvia KUVIA -välilehden alle.

Tällä kertaa mennään näinkin pikaisilla ja sekavilla kuulumisilla, sillä tauti nimeltä vetelys on kaatanut petiin tällä viikolla tyttöjä ja naista, ellei sitten ole juoksuttanut kiireen vilkkaan pieneen huoneeseen. Ilmeisesti tässä kuitenkin ollaan jo voiton puolella. Toinen tytöistä on lähes normaali itsensä, toisella vielä maha kipristelee. Ihme kyllä, taidan itse päästä eräiden taikapillereiden ansiosta ihan vain parin päivän väänteillä. Olo on tosin kovin ontto. Sinänsä ei tuo totaalityhjennys edellisviikon parien synttäriherkuttelujen jälkeen varmaankaan haitaksi ollut.



Pysykää terveenä! :)